Kevään/kesän avausuistelu ja puutalkoot

Kausi "virallisesti" avattiin kukkosaaressa 8.6. Päivä alkoi kahden motin halkokuorman rahtaamiselle Pimeesalmesta Kukkosaareen, jossa voitiinkin todeta halkovajan oven/seinän läpi mennyn (ilmeisesti viimeisen kahden viikon aikana). Puuntarve on joillain ollut ilmeisen kova. (Kuvassa näkyy irti revitty lauta, jonka mukana on irrotettu siis lukon vastakappale). Eli samalla kun täytimme taas puuvarastoa jouduimme myös korjaamaan sitä. No tuhotyöt eivät loppuneet vielä tähän...

Työkaluja varastosta hakemaan mennessä jouduttiin toteamaan lisää tuhovimmaa. Sekä varaston, että kämpän puolelta oli sisäpuolelta(!), ikkunaluukun takaa rikottu ikkunat. Lisäksi varastoon oli ilmeisesti tultu (lukot paikoillaan ovissa ja samoin ikkunaluukut ja niiden lukot) jotain kautta ja naulat, sekä työkalut paiskottu pitkin lattiaa. Kämpässä tilanne oli vieläkin harmillisempi. Jääkaappi oli sisältä rikottu, tuvan pöytä hajotettu ja jotain muutakin pientä tehty. Onko nyt jollain avain seuran tiloihin ja vimma tuhota tavaroita vai onko avain jotain kautta päätynyt muille kuin seuran jäsenille(?). Vai onko jollain viitseliäisyyttä mennä saranapuolelta sisään, tehdä tuhoa ja sitten kiinnittää ikkuna/ovi takaisin saranoilleen!?! Ei voi tajuta tätä ihmisten tuhoamisen viettiä. Prkl.

Jos ja kun syyllinen saataisiin kiinni, niin eiköhän seura tästä voisi jotain palkkiotakin maksaa. Tätä on nyt tapahtunut useampana vuonna jo peräkkäin.

Sauna oli onneksi kunnossa. Laituri saunan osalta olikin laitettu jo paikoilleen, eli joku oli ilmeisesti saunaa jo käyttänyt (onko havaintoja tuhoista?). Venelaituri oli siirtynyt talven aikana sivusuunnassa 30-40 senttiä, mutta mitään suurempaa ei sen osalta ollut. Edellä mainituista tuhotöistä johtuen saareen kiinnitettiin myös kyltit kertomaan saaren olevan yksityisaluetta, jota hallinnoi Näsin Uistajat.

Puiden kuormaamisen jälkeen paisteltiin makkarat ja nautittiin virvokkeet, sekä sovittiin kisan säännöt. Ehdotus "äkkikuolema" periaatteesta - ensimmäinen mittakalan saanut voittaa - ei mennyt läpi. Kisa kesti hieman reilut 4 tuntia. Ilma oli kuuma ja vesikin oli paikoin jo yli 20 asteista. Kesäkuun alussa! Ilmeisesti lähes kaikki (8 venekuntaa) oli saanut edes jonkinlaista kalahavaintoa, mutta loppupeleissä puntarille tuli vaan se yksi kala. (Ensimmäinen ja viimeinen mittakala). Tällä kertaa voiton korjasi seuran puheenjohtaja Esko Lehtimäki, apunaan Pertti Toivio. Mittakala oli laatuaan taimen, ja painoakin arvion mukaan 1,3 kiloa. Pituutta oli kuitenkin yli 50 senttiä. Tarkemmat viehe, ottisyvyys ja/tai paikka jätetään salaisuudeksi. Sen verran salamyhkäisyyttä raotetaan, että Esko kertoi hurjastelleensa veneellä luokkaa 7 km/h, kun kala tarttui. Kuvassa Esko ja tuo voiton ratkaissut pilkkukylki.

Kahvin keittoa ja makkaranpaistamista nuotiopaikalla.

Seuraavana tapahtuma vuorossa on (lienee) seuran oma mestaruuskisa, joka käydään heinäkuun alkupuolella. Kireitä siimoja siihen saakka kaikille. (Paitsi jatkuvasti saarta terrorisoiville limakiiskille).